Vastaa lyhyeen kyselyyn vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden toimivuudesta!

Voit vastata kyselyyn useamman kerran, jos sinulla on erilaisia kokemuksia kuljetuspalvelusta. Kysely on tarjoitettu jäsenille ja vastaat siihen nimettömänä.

Kyselyyn siirryt tästä linkistä.

Vastausten tulokset välitämme myöhemmin kootusti päättäjille tiedoksi.

”Miten ja milloin päättyy vaikeavammaisten eriarvoistaminen?

Etelä-Pohjanmaan neuroyhdistyksen jäsenissä on 400 MS-tautia tai harvinaista neurologista sairautta sairastavaa henkilöä. Monella heistä ainoa tapa hoitaa asiointia, tavata ihmisiä, päästä harrastuksiin tai tapahtumiin, on vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu. Tämä on vammaispalvelun kautta myönnetty oikeus käyttää taksia edullisemmalla hinnalla virkistäytymiseen, asiointiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Saamme jäseniltä paljon palautetta kuljetuspalvelun toimimattomuudesta: taksi tulee myöhässä tai ei lainkaan.

Kuljetuspalvelua sääntelee mm. vammaispalvelulaki. Vammaiseksi määritellään henkilö, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Laki määrää, että hva:n on järjestettävä vaikeavammaisille kuljetuspalvelut.

Perustuslaista, YK:n vammaissopimuksesta ja THL:n vammaispalvelujen käsikirjasta löytyy monia kohtia, jotka mm. kieltävät syrjimisen, määräävät itsemääräämisoikeuden ja valinnan vapauden kuuluvan jokaiselle ihmiselle.

Kuljetuspalvelutaksit kilpailutetaan ja ajoja tekevät valitut taksiyrittäjät. Matkan tilaus on tehtävä vähintään kaksi tuntia ennen lähtöä. Tämä ei haittaa, jos on säännöllinen meno. Mutta jos vaikeavammainen esimerkiksi menee kauppakeskukseen ja alkaa äkillisesti paha fatiikki (hyvin kokonaisvaltainen uupumus), hän ei voi odottaa taksia kahta tuntia.

Vertaiskerhot ovat monelle harvoja mahdollisuuksia tavata ihmisiä. Lisäksi vertaistuki on tärkeää ja täydentää hva:n toimintaa mm. ehkäisemällä mielenterveyden ongelmia ja yksinäisyyttä.

Kerhot ja moni muu virkistäytymiseksi tarkoitettu toiminta alkaa ja päättyy tiettynä aikana. Kulttuuritapahtumat ja harrastusryhmät eivät odottele, vaikka joku vielä odottelisi kyytiään. Jos tilat suljetaan samaan aikaan, kun toiminta päättyy, voi kuljetuspalvelua käyttävä joutua ulos odottamaan kyytiä, jos se ei tule ajallaan.

Yhdistyksemme toimii vapaaehtoisvoimin. Kokouksiin, palavereihin, tapahtumiin ja kerhoihin on päästävä ajoissa paikalle osallistumaan ja huolehtimaan käytännön järjestelyistä.

Kolmannen sektorin ja julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä pidetään tärkeänä. Säästöjen seurauksena mm. vaikeavammaisten vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta on vähennetty. Päätöksissä “kuntoutujaa tuetaan ja rohkaistaan omatoimiseen liikuntaan”. Neuroyhdistyksellä on soveltavan liikunnan ryhmiä ja mm. nämä liikuntaryhmät tulevat entistä tärkeämmäksi, kun julkisin varoin maksettu kuntoutus vähenee. Omatoimista kuntoutusta on hankala toteuttaa, jos ei pääse paikalle.

Kuljetuspalveluiden toinen ongelma on vakiotaksipalvelun lakkauttaminen.

Palvelua käyttävä on itse voinut valita taksin jolla matkustaa. Kun matkustaja on kuljettajalle tuttu, hän tietää miten avustaa liikkumisessa, tavaroiden kantamisessa jne. Tämä luo asiakkaalle turvallisuuden tunteen.

Miksi ihmisiä eriarvoistetaan sairauden vuoksi? Miksi heidän sosiaaliset kohtaamiset, asioinnit, harrastukset, kuntoutuminen tai yhteiskunnallinen osallistuminen ei ole tärkeää? Miksi ajatellaan, että he voivat aina myöhästyä? Miten voidaan sanoa, että taksi ei tule? Miksi huonovointisenakin täytyy odottaa kaksi tuntia taksia? Miksi ei saa valita taksia? Pitääkö säästää rahaa sairaiden elämänlaadun, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kustannuksella? Miten julkinen terveydenhuolto pystyy siihen vastaamaan?

Kustannustehokkainta on ennaltaehkäisevä toiminta, jota potilasjärjestötyö on monella tapaa. Miten kolmannen sektorin toimintaa tuetaan siten, että aktiivitoimijoiden työpanos mahdollistetaan ja jäsenten pääseminen toimintaan toteutuu kuljetuspalvelun osalta ajallaan ja asiakaslähtöisesti?

Minna Lehto, puheenjohtaja
Suvi Salonen, varapuheenjohtaja
Katja Manu-Alalantela, sihteeri

Etelä-Pohjanmaan neuroyhdistys”